Samalla hän kirjoittaa käytännön valmisteluista uransa avauskilpailuun, Mynämäellä ajettuun Rantaralliin, johon hän osallistui yhdessä Jarmo Vesterisen kanssa.
Testipäivää edeltävän illan tunnelmia: Miltä ralliauton kyydissä istuminen tuntuu? Voiko ensimmäisellä kerralla edes yrittää lukea nuottia? Onko nuotilla pysyminen tositilanteessa vaikeaa?
Tällaiset kysymykset ovat pyörineet mielessäni viimeiset viikot. Kun osallistumisemme Kouvolan O.K. Auto Ralliin peruuntui, jäi ensikilometrit kisavauhdissa tuolloin kokematta ja odottamiseni pitkittyi. Huomenna on vihdoin testipäivä, ja saan ensikosketuksen tositoimeen Savitaipaleella ajettavalla testitiellä.
Kokemukseni ralliauton kyydistä on olematon. Vain kerran olen ollut kyydissä lyhyen pyörityksen talvisella rallicrossradalla, joten kokemus metsäpätkällä tulee varmasti olemaan toiselta planeetalta. Suhtaudun suurella intohimolla ralliin ja kartanlukijan maailmaan, joten haluan jo testipäivänä laittaa itseni korvia myöten likoon. Aion lukea nuottia heti ensimmäisistä metreistä alkaen. Ei sinne kannata totuttelemaan lähteä.
Olen luottavainen osaamiseeni, sillä tekemämme nuottitreeni ja oma valmistautumiseni ovat valmistaneet minua tosipaikkaan hyvin. Vaikka tein ensimmäisen kerran konkreettisia asioita kartturiksi ryhtymisen eteen vasta kuluneena talvena, tuntuu kuin olisin alitajuisesti valmistanut itseäni tähän hetkeen pikkupojasta lähtien.
Muutamaan “jännittääkö” -kysymykseen rehellisesti vastattuani kerroin jännityksen olevan yllättävän vähäistä. Uskon sen johtuvan tuosta vuosikausien ajatustyöstä.
Ensikilometrit
Testipäivä ajettiin Savitaipaleella, noin neljän kilometrin mittaisella testitiellä. Testipaikalle saavuttuamme teimme aluksi nuotit, joten saimme samalla luonnollisesti lisää nuotitusharjoitusta. Kun pätkä oli saatu molempiin suuntiin paperille ja tarkastettua, oli aika tositoimen.
Ensiksi oli aika sovittaa itseni penkkiin ja vöihin. Onnekseni penkki osui ruhooni kuin nakutettu. Sen jälkeen lähdin pukemaan ajovarusteita ylleni. En ollut koskaan aiemmin pukenut päälle kunnollista kilpailuvarustusta, joten tein senkin ensi kertaa tuona päivänä. Helteisenä päivänä sain heti ensikosketuksen rallipuvun lämpöominaisuuksiin, jotka ovat kieltämättä hyvät.
Mieleen jääneet ajatukset hetki hetkeltä: Istun ralliauton kyydissä nuottivihko kädessä. Kiristän vyöni ja varmistan että ne ovat oikein HANS-niskatuen päällä. Varmistan myös niskatuen klipsien olevan kiinni kypärässäni. Puheyhteys kuljettajaan toimii, ja tuntuu oudolta kuulla oma äänensä kypäräkuulokkeista. Autossa on tukalan kuuma, ja olen hiestä märkä alle minuutissa. Tilanteen outous unohtuu nopeasti, kun auto liikkuu kuin itsestään lähtöviivalle.
“Alahan luetella”, kuulen jostakin usvan takaa. Ajattelen hetken, että mitä “Jame” (kuljettaja Vesterinen) tarkoittaa, kunnes ymmärrän hänen tarkoittavan lähtölaskentaa. Sydämeni hakkaa kuin vimmattu, ja alan jännittyneellä äänellä laskemaan sekunteja viidestä alaspäin.
Auto nytkähtää liikkeelle, ja unohdan kaiken.
“Neljä, oikee eri plus, jatkaa oikee helppo, ja pitkä vasen eri plus lopussa yli”, kuulen itseni puhuvan. Mitään muuta en tilanteessa tiedosta ikuisuudelta tuntuvaan hetkeen.
Seuraavaksi havahdun keskittymiseltäni vasta parin kilometrin päässä, kun ajamme pitkähköä suoraa. Vasta nyt ymmärrän tilanteen, ja alan spontaanisti hymyilemään. Jatkan nuotinlukua, kunnes huomaan saapuneemme kääntöpaikalle. En ole ainakaan pudonnut nuotilta, joten olen tyytyväinen.
Matka takaisinpäin sujuu samanlaisessa hurmoksessa. Nautin vauhdista, ja tajuan rakastuneeni ralliin uudestaan, aivan eri tavalla ja entistä syvemmälle.
En pudonnut nuotilta kertaakaan koko päivänä. Ajoimme yhteensä 28 kilometriä, ja noiden kilometrien aikana tein ainoastaan kaksi ajoitusvirhettä. Kovavauhtisen paikan päätteeksi tuleva hidas oikea yllätti kokemattoman kartanlukijan kahdesti, ja tajusin kirjoittaneeni nuotin paperille hieman väärin. Jatkossa osaan kirjata vastaavanlaiset paikat siten, että huomaan hitaan paikan lähestyvän jo monta mutkaa aikaisemmin.
Olen tyytyväinen päivään, ja onnekseni myös “Jame” piti kuulemastaan ja näkemästään.
– (Suoriuduit) todella hyvin. Ei oikeastaan muuta voi sanoa. Tämä hommahan perustuu luottamukseen, ja se tuntui heti. Olit heti paikoissa mukana, ja pystyit toistamaan nuotit (tarvittaessa), ja sanomaan että nyt tulee tämä paikka, eikä tekeminen mennyt missään vaiheessa sekaisin, “Jame” kertoi testien päätteeksi.
Kilpailuun valmistautuminen
Kartanlukija on rallissa autokunnan aivot, mitä tulee toimimiseen erikoiskokeiden ulkopuolella. Elämäni ensimmäisen rallin lähestyessä monena iltana mielessä on pyörinyt kaikki vastuullani olevat asiat, ja että olenko muistanut hoitaa kaiken mahdollisen.
Kun olimme ilmoittautuneet kilpailuun, luin heti huolella kilpailun säännöt. Säännöistä selviää pitkä litania tärkeitä asioita aina kilpailuviikonlopun aikataulusta nuotitus- ja kilpailupäivän juoksutukseen.
Kilpailun lähestyessä AKK:n KITI-järjestelmään ja Sportity -sovellukseen ilmestyy kilpailijaohje, joka kannattaa joko tallentaa puhelimelle tai tulostaa paperille. Itse tallensin sen puhelimelle, mutta tärkeimmät asiat säännöistä ja kilpailijaohjeesta kirjoitin käsin puhtaaksi nuottivihkoni ensimmäisille sivuille.
Minun ja kuljettajani Jarmon välinen työnjako on ollut selvä. “Jame” hoitaa paperitöistä ilmoittautumisen ja autoon liittyvät dokumentit. Minun vastuullani ovat muut asiakirjat ja kilpailun aikaisen polttoaineen kulutuksen laskeminen. Vastuullani oli siis nuotituspäivän aamuna ilmoittautumisen yhteydessä jaettavien ennakkotäytettävien asiapapereiden tulostus ja täyttäminen. Vaikka auton paperit olivat kuljettajan vastuulla, kartanlukijan kannattaa olla aina varpaillaan ja muistuttamassa kuljettajaa auton rekisteriotteen tai siirtoluvan dokumenteista, katsastus- ja luokitustodistuksista sekä mukana olevasta ajokortista. Myös kartanlukijan on kyettävä todistamaan henkilöllisyytensä, joten varmistin senkin olevan mukana.
Ennakkotäytettäviä, kilpailukohtaisia materiaaleja olivat rallin kuuluttajille menevä kuuluttajatietolomake, huollon yhteystietolomake sekä huolto-, ja nuottiauton tiedot. Olin tulostanut paperit valmiiksi, ja täyttelin paperit “Jamen” avustuksella nuotituspäivää edeltävänä iltana.
Kilpailijaohjeesta löytyy listaus kilpailun aikana käytettävistä tankkauspaikoista. Laskin “Jamelta” saamieni kulutustietojen mukaan kulutuksen valmiiksi nuottivihkooni. Automme kuluttaa kilometriä kohden siirtymällä 0,25 litraa ja erikoiskokeella 0,8 litraa. Kun kilpailun kokonaismitta oli 169,79 kilometriä, joista erikoiskoekilometrejä oli 58,48 kilometriä, laskin kilpailun kokonaiskulutukseksi 74,53 litraa.
Juttusarjan seuraavassa osassa palataan Ahon ja Vesterisen nuotituspäivän kulkuun Rantarallia edeltävänä päivänä.
Lue juttusarjan kolme aiempaa osaa tästä linkistä.
