Voiko Youtubea ja rallipelejä hyödyntää perinteisen nuottitreenin tueksi?
Onko nuotilla pysyminen vaikeaa? Se on varmasti jokaisen kartanlukijana toimimisesta haaveilevan ja sen aloittamista suunnittelevan ralli-ihmisen suurin kysymys. Lopullinen ja vedenpitävä vastaus tuohon kysymykseen selviää vasta tositilanteessa, mutta hyvällä ja monipuolisella harjoittelulla voi helpottaa taivaltaan huomattavasti.
Olen tykännyt katsella eri kuljettajien incar-videoita pienestä saakka. Nuorempana Jarmo Lehtisen ja Timo Rautiaisen nuotinluku tekivät vaikutuksen, ja niiden videoiden innoittamana olen vuosien saatossa katsellut satoja pätkiä eri kuskeilta – niin maailman huipulta kuin kansalliselta tasoltakin. Niiden päälle kun laskee kaikki WRC:n livelähetyksissä nähtävä ja kuultava rallin ajo, ovat katselumäärät kohdallani melkoiset.
Videoiden ja lähetysten katselu antaa hyvän pohjan nuotin opiskelulle. Sieltä oppii tehokkaasti termistöä, eri kuskien käyttämää nuottiskaalaa ja monia muita asioita. Kun kevään viimeisten lumien aikaan aloitimme nuottiharjoittelun, minun ei tarvinnut kuluttaa aikaa nuottikielen ja -termistön harjoittelemiseen. Pääsimme heti tarttumaan toimeen.
Kun kevättalvella olin lopullisesti päättänyt aloittaa kartanlukijan taipaleen, oli ratkaistava yksi oleellinen seikka. Piti selvittää, kuka ottaisi aloittelijan vierelleen oppipojaksi ja tempaisisi mukaan rallipoluille.
Lopulta rohkaistuin laittamaan Facebookin Suomen kartanlukija / Co-driver -ryhmään viestin, jossa kysyin halukkuutta ottaa ensikertalainen kyytiin. Pian sain viestin F-Cupia ajavalta Jarmo Vesteriseltä, ja muutaman puhelun jälkeen sovimme aloittavamme yhteisen taipaleen. Se alkaisi perusteellisesta nuottien harjoittelusta.
Ennakkovalmistautuminen nuottien opiskeluun
Sovimme Vesterisen kanssa, että käymme harjoittelemassa nuotin tekoa muutaman päivän, minkä jälkeen katsotaan, millä tasolla toimintani olisi. Vaikka olin rallin aktiiviseuraajana hyvin perillä rallin nuottipuolesta, halusin olla mahdollisimman valmis jo nuottitreeneihin mentäessä.
Suurin epäilyni oli, että kerkeänkö kirjoittamaan kaiken sanellun nuotin paperille. Keksin tuota varten oivan menetelmän harjoitella jo kotisohvalla. Laitoin Youtubesta Vesterisen aiempien rallien incar-videoita pyörimään hidastettuna, ja aloin kirjaamaan vihkoon sen, mitä kartanlukijalta kuulin. Tuossa harjoitteessa pääsin hyvin kärryille Vesterisen käyttämästä nuottikielestä ja -skaalasta, ja samalla oma kartanlukijan ”käsialani” alkoi hahmottua.
Käytin myös muutaman muun kuljettajan videoita hyödykseni, jotta kirjaisin mahdollisimman laajasti erilaista nuottia paperille. Tämä harjoittelu oli kannattavaa, ja nuottitreenille mentäessä ei eteeni tullut suurempia kysymysmerkkejä nuottien kirjaamisen suhteen.
Samalla kokeilin videoiden kautta nuotin lukua kisavauhtiin. Siinä vaiheessa sen hetkisellä kokemuksellani se oli virhe, sillä videon kautta ei tunne auton liikkeitä. Tässä harjoitteessa nuotilla pysyminen oli todella vaikeaa. Se loi itseluottamukseeni kysymysmerkkejä.
Nuottitreeni on tehokasta ja halpaa
Tavallinen nuottitreeni on rallin harjoittelumuodoista varmasti tehokkain metodi. Varsinkin kun suhteuttaa harjoittelutavan hyödyn sen kuluihin, aikaa kannattaa viettää pitkin Suomen sorateitä henkilöautolla ajellen.
Nuottitreeni on yksinkertaista. Autokunta sopii yhdessä nuotitettavan ”erikoiskokeen”, ja sitten vain taipaleelle. Ensimmäisellä ajokerralla kirjataan nuotti, ja toisella kierroksella se tarkistetaan kartanlukijan lukiessa sitä. Täysin samanlaista siis kuin kilpailussa tehtävä nuotitus.
Vesterinen teki kohdalleni suuren palveluksen, josta olen erittäin otettu ja kiitollinen. Hän hankki ensimmäiseen nuottitreeniini mukaan ystävänsä, konkarikartturi Matti Hämäläisen, joka koulutti minulle kädestä pitäen kaiken tarvittavan. Myös Hämäläiselle nousee hattu korkealle tästä eteeni tekemästään talkootyöstä.
Ennen ensimmäiselle nuotitettavalle erikoiskokeelle siirtymistä Hämäläinen piti noin tunnin mittaisen teoriatuokion, jossa päästiin kartalle todellisesta osaamiseni tasosta. Samalla selkeytyi kuvani nuotin perusskaalasta, eli mutkien jyrkkyyksistä ja niitä kuvaavista termeistä. Hämäläisen ansiosta parin viikon kuluttua koittanut nuottitutkinto ei tarjonnut käytännössä mitään uutta, se vain vahvisti sopivasti aiemmin opittua.
Olin valinnut nuotitettaviksi teiksi tämän talven Riihimäen SM-rallin kaksi ensimmäistä erikoiskoetta. Ne tarjosivat hyvän haasteen, sillä teiden luonne poikkesi sopivasti toisistaan, vaikka sijainniltaan erikoiskokeet olivat melko lähekkäin.
Teimme nuottitreeniä Hämäläisen kanssa kahtena päivänä. Ensimmäisenä päivänä Riihimäellä, toisena päivänä Askolan alueella. Kilometrejä kertyi hyvin, ja Hämäläisen mukaan alkuni oli lupaavaa, vaikkakin lukemisen rytmitys haki hieman oikeita uriaan.
– Sinulla oli hyvä oma valmistautuminen alla. Toimi erittäin hyvin. Pystyit hyvin kirjoittamaan sen mitä sanellaan ja kykenit sen itse lukemaan. Jokainen ymmärtää, että rytmitys on sellainen laji, joka ottaa aikaa, että siihen pääsee kiinni. Oikein hyvää suorittamista, lupaava alku, Hämäläinen kertoi harjoittelupäivien päätteeksi.
Voiko rallipelejä hyödyntää?
Ensimmäisen todellisen nuottiharjoittelun jälkeen olin entistä motivoituneempi, ja halusin oppia nopeasti lisää. En malttanut odottaa seuraavaa nuottitreeniä, joten mielikuvitukseni keksi uuden tavan harjoitella. Olen ajanut vuosien mittaan paljon rallipelejä, ja halusin kokeilla, voiko niitä hyödyntää nuotin lukemisen harjoittelemiseen.
Kaivoin siis ajopenkkini esille, ja avasin EA Sports WRC -pelin. Valitsin Suomen rallista muutaman kilometrin mittaisen Saakosken erikoiskokeen ja aloin tehdä nuottia. Ajoin erikoiskokeen hiljalleen läpi, ja kirjoitin sen nuottivihkoon. Sen jälkeen ajoin sen ”miljoonaa”, laitoin uusinnan pyörimään ja aloin lukea tekemääni nuottia.
Vaikka Youtube-videon tavoin tässäkään ei ”perstuntumaa” ole, tuntui tämä jo paljon helpommalta. Luulen sen johtuvan sekä tekemästämme nuottiharjoittelusta oikeilla teillä että tutusta tiestä, jota olin pelissä ajanut jo monet kerrat.
Tätä harjoittelutapaa voin jo todella suositella muillekin! Tämäkin jätti tosin yhden hauskan kysymysmerkin: mitähän naapurit ajattelevat?
Avauskilpailu muuttui nuottiharjoitteluksi
Alun pitäen Vesterisen kanssa suunnittelimme aloittavamme kilpailutaipaleemme toukokuun 18. päivänä ajetusta Kouvolan O.K. Auto Rallista. Edellisen viikonlopun Imatran F-Cupin kilpailussa autosta hajosi vaihteisto, joten avauskilpailu muuttui nuottiharjoitteluksi. Itseäni ajatellen se oli osaltaan hyvä asia, koska sain sen kautta enemmän nuotituskilometrejä alle itse Vesterisen kanssa ennen ensimmäistä kilpailuamme.
Kouvolan reitti tarjosi jälleen erilaista kokemusta. Teiden luonne oli erilainen kuin aiemmalla nuottitreenillä, ja kilometrejä kertyi jälleen hyvin. Koen tuon päivän kilometrien olleen siihen mennessä tärkeimpiä kehitykseni kannalta, koska edellisistä treenipäivistä oli kulunut jo aikaa, ja ajatustyöni oli jo hetken kaivannut uusia ärsykkeitä. Toisaalta kisavauhti on se, mikä kehittää, joten se kokemus tuolta viikonlopulta jäi nyt keräämättä.
Tuossa vaiheessa en ollut koskaan ollut ralliauton kyydissä oikealla metsäpätkällä. Juttusarjan kolmannessa osassa kerron, millaiselta testitiellä ajetut ensikilometrit nuottivihkon kanssa kuppipenkissä tuntuivat, ja miten haasteesta selvisin. Samalla kerron tekemistäni käytännön valmisteluista lauantaina Mynämäellä ajettuun ensimmäiseen kilpailuviikonloppuuni.
Penkalta kartturiksi -juttusarjan kaikki artikkelit voit lukea täältä!
