Suomen MM-rallin legendapätkät: Kakaristo – olennainen osa Ouninpohjaa

Kakariston risteys on Suomen MM-rallin suosituimpia katselupaikkoja. Kuva: Jaanus Ree / Red Bull Content Pool
Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp

Monen rallifanin harmiksi Ouninpohjan erikoiskoetta ei ajeta tänäkään vuonna Suomen MM-rallissa. Osa sen reitistä sisältyy kuitenkin Kakariston erikoiskokeeseen. Kyseessä ei ole läheskään ensimmäinen kerta, kun Ouninpohja korvataan erinimisellä versiolla.

Rallit.fi julkaisee juttusarjan Suomen MM-rallin legendaarisista erikoiskokeista ja niiden historiasta ennen elokuun alussa ajettavaa ”Jyskälää”. Tämä on juttusarjan kolmas ja viimeinen artikkeli. Lue alta juttusarjan kaksi muuta artikkelia.

Ouninpohjan klassinen, 24-kilometrinen muoto on tuttu jo 1960-luvulta asti. Erikoiskoe starttasi Kakariston peltoaukealta etelään pitkin leveää ja vauhdikasta Okskulmantietä. Kymmenisen kilometriä myöhemmin käännyttiin oikealle Mutasen risteyksestä teknisemmälle Ouninpohjantielle, jossa odotti Keltaisen talon hyppy. Pätkän maalia ennen ajettiin vielä yleisöystävällinen risteyskaarre Hämepohjan risteyksessä.

Lue lisää Ouninpohjan paikoista It Gets Faster Now -blogista.

Kun Timo Mäkinen ajoi Minillä konepelti pystyssä vuonna 1967, kulki pätkä poikkeuksellisesti Hämepohjasta Kakaristoon. Konepelti aukesi rajuissa hypyissä ennen Mutasen risteystä yli kymmenen kilometriä ennen maalia.

 

Okskulmantien osuus lähellä Kakaristoa, jossa Timo Mäkinen ajoi Minillä konepelti pystyssä yllä olevalla videolla, ajetaan osana tämän vuoden Kakariston erikoiskoetta.

Vuosina 1975 ja 1976 järjestäjillä oli paineita laskea kilpailun keskituntinopeutta. Osittain ehkä tämän vuoksi Ouninpohja jäi näinä vuosina kokonaan ajamatta. Reitin rakennettakin oli tosin kyseisinä vuosina muutettu niin, että Korpilahdelta suunnattiin Joutsaan lossilla Kärkistensalmen yli käymättä Jämsän suunnalla laisinkaan.

Ouninpohja palasi reitille vuonna 1977. Vuosina 1981-1985 se ajettiin kahdesti, vuonna 1982 jopa kolmeen kertaan. Ouninpohjan alkuosa oli tosin toistettu jo vuosina 1979-1980 osana erikoiskoetta nimeltä Mutanen, joka kääntyi Okskulmantien päästä itään kohti Hassia ja Lahnalahtea.

Ouninpohjan klassinen reitti vuoteen 1985 asti. Kuva: rally-maps.com. Pohjakartta: OpenTopoMap

Vuonna 1985 Hannu Mikkola ajoi B-ryhmän Audilla historiaan jääneen nopeusennätyksen perinteisen Ouninpohjan reitille 127 kilometrin keskituntinopeudella. Tämän kerran jälkeen pätkää ei kuitenkaan enää koskaan ajettu samassa klassisessa muodossa. 

Keskinopeudet kuriin

Vuoden 1986 Korsikan rallissa Henri Toivosen kuolemaan johtaneen onnettomuuden seurauksena kaikkien MM-rallien nopeutta pyrittiin taas hidastamaan. Yksikään erikoiskoe ei saanut ylittää 110 km/h keskituntinopeutta. Rajaan oli kymmenen prosentin toleranssi, mutta siitäkin huolimatta Ouninpohja oli jaettava kahteen osaan.

Nyt Ouninpohjan erikoiskoe starttasi keltaisen talon hypyn tienoilta kohti Hämepohjaa. Tällä osuudella Ouninpohjantie on hyvin mutkainen ja nyppyläinen, joten keskinopeudesta ei tullut ongelmaa.

EK4 Rapsula ja EK5 Ouninpohja vuodelta 1986. Kuva: rally-maps.com, taustakartta: OpenTopoMap

Ouninpohjaa ennen ajetulla pohjoisemmalla osuudella startattiin puolestaan Rapsulantien yksityistieltä ja jatkettiin muutama kilometri Okskulmantietä etelään. Tästä Rapsulan erikoiskokeesta tulikin hyvin ratkaiseva Markku Alenin kaadettua Lanciansa erikoiskokeen toisella ajokerralla sunnuntaiaamuna. Tällä videolla voit nähdä kohdassa 5:10, kun Alen kääntyy Okskulmantielle katteet repsottaen. 

 

Rapsulantie aloittaa Kakariston erikoiskokeen tänä vuonna. Okskulmantielle käännytään tänä vuonna kohti pohjoista toisin kuin vuonna 1986.

Entistä pienemmille teille

Vuonna 1987 FIA piti tiukempaa kuria 110 km/h keskinopeusrajasta. Tämä johti reitin viemiseen kärrypoluille ja talonpihoihin. Vauhtia hidastettiin myös rehdeillä rengaspinoshikaaneilla.

Itsestään selvä valinta vuoden 1987 reitille oli ottaa mukaan uudestaan edellisen vuoden hitain erikoiskoe Konivuori, joka lähestyi Ouninpohjaa Puukkoisten kylästä kapean ja röykkyisen tien kautta. Konivuoresta tuli muutamaksi vuodeksi rallin pisin ja varmasti myös haastavin erikoiskoe. Sen reiteillä ajettiin monentyyppisiä teitä isosta pieneen, mukaan lukien vuosina 1988-1990 lähes koko Ouninpohjantien osuus klassisen Ouninpohjan reitistä.

Konivuori 1988-1990. Kuva: rally-maps.com. Pohjakartta: OpenTopoMap

Yksi vuoden 1987 Suurajojen erikoisimmista erikoiskokeista oli kuitenkin sponsorinimellä Unionin sähäkkä tunnettu pätkä, joka starttasi Rapsulasta ja kulki monien metsäteiden kautta liittyen Ouninpohjan reitille läheltä keltaisen talon hyppyä. Nämä polut ovatkin varmasti tuttuja väliteitä keltaisen talon hypyllä päivystäneille katsojille.

Tämän erikoiskokeen keskituntinopeus oli vaivaiset 87 km/h. Reitin hitaus ei kuitenkaan tarkoittanut helppoutta. Tuolloin nuori ja lupaava Tommi Mäkinen kaatoikin N-ryhmän Lanciansa juuri ennen Ouninpohjantielle liittymistä. Kaadosta on kuuluisa kuvasarja – yhdessä kuvassa auto on täysin pystysuorassa nokallaan.

Nimellä ”Unionin sähäkkä” tunnettu Ouninpohjan versio vuodelta 1987. Kuva: rally-maps.com, taustakartta: OpenTopoMap

Huomion arvoista kuitenkin oli, että kolmesta vuonna 1987 Ouninpohjan alueella ajetusta erikoiskokeesta yhdenkään nimi ei virallisesti ollut Ouninpohja. Sen paluuta saatiin odottaa vielä viisi vuotta.

Hassin vuoristorata

Kun Ouninpohjaa pitkin ajettiin yleensä etelän suuntaan, palattiin takaisin Jyväskylään usein Ouninpohjan itäpuolella kulkevan Hassin erikoiskokeen kautta. Vuosina 1982-1984 sen reitti olikin jopa 23 kilometriä pitkä. Vuonna 1982 pätkä tosin ajettiin lähtöpaikkansa Lahnalahden nimellä. Reitti kääntyi leveälle, vuoristoratamaiselle valtiontielle Puukkoisten kylässä jatkaen sitä yhtäjaksoisesti jopa 15 kilometrin matkan.

Lahnalahti 1982 ja Hassi 1983-1984. Kuva: rally-maps.com, taustakartta: OpenTopoMap

Hassia on ajettu vuosien varrella monissa eri muodoissa, eikä reiteillä ole ollut aina tekemistä toistensa kanssa. Esimerkiksi vuosien 1985, 1991 ja 1992 Hassin erikoiskokeilla ei ole yhtään samaa tieosuutta keskenään. 

Vuonna 1989 Hassin erikoiskoe muuttui ensimmäistä kertaa kulkemaan Hassintietä pohjoisesta etelään, samaan suuntaan, johon sitä ajetaan tänä vuonna osana Kakariston erikoiskokeen loppuosaa.

Vuodelle 1990 Hassia pidennettiin lähtöpäästä, jolloin lähtö tapahtui Kakariston peltoaukealta itään. Tämä oli puolestaan ensimmäinen kerta, kun Salinmäentiellä ajettiin MM-rallia.

Salinmäentie sisältää nykyään keinotekoisen ”Tommin hypyn”, joka on myös osa Kakariston erikoiskoetta.

Lue lisää Hassin erikoiskokeesta It Gets Faster Now -blogista.

Kakariston risteyksen ensiesiintyminen

Vuoden 1991 Hassin lähtö ja maali olivat miltei samoissa paikoissa kuin 1989, mutta välille lisätyt tieosuudet tekivät siitä rallin pisimmän erikoiskokeen 31 kilometrin mittaisena. Hassintietä ajettiin nyt vain pieni pätkä. Jo Liisanmutkan kohdalta taitettiin Pitkäjärventien metsäautotielle, joka johti Kakaristoon. Tästä jatkettiin Okskulmantien kautta Mutaseen ja sieltä Juuvantien kautta itään Hassin kylää kohti.

Hassi 1991. Kuva: rally-maps.com, taustakartta: OpenTopoMap

Vuoden 1991 Hassin erikoiskokeella käännyttiin ensimmäistä kertaa nykyään ikonisesta Kakariston risteyksestä MM-rallissa. Suunta tosin oli tuolloin toinen kuin nykyään.

Nykyään Ouninpohjan pikkutienä tunnettu Pitkäjärventie oli vuonna 1991 vielä melko huonokuntoinen, ja esimerkiksi Markku Alenin Subarusta hajosi siellä rengas. Huoltojoukot olivat onneksi odottamassa Kakariston risteyksessä, eikä kuljettajien tarvinnut edes nousta autosta renkaanvaihdon ajaksi.

Vuodelle 1992 pätkän reitti pysyi samana, mutta Mutasesta käännyttiin nyt länteen muutaman kilometrin matkalle Ouninpohjantietä. Suurempi ja tervetullut muutos oli kuitenkin pätkän nimen muuttaminen jälleen Ouninpohjaksi.

Modernin Ouninpohjan synty

Vuonna 1994 Ouninpohjaa lyhennettiin alkamaan vasta Hassintieltä ja vastaavasti pidennettiin jatkumaan taas miltei Hämepohjaan asti. Tämä yhdistelmä muodosti Ouninpohjan modernin yli 30-kilometrisen reitin sellaisena kuin se tänä päivänä tunnetaan.

Ouninpohja 1994. Kuva: rally-maps.com, taustakartta: OpenTopoMap

Vuoden 1994 Ouninpohjasta monille jäi mieleen Jouko Puhakan raju ulosajo N-ryhmän Mitsubishillä nopealla osuudella hieman ennen keltaisen talon hyppyä. Erikoiskoetta kuitenkaan ei voi syyttää, sillä ulosajo johtui ohjauksen vaurioitumisesta.

Seuraavana vuonna moderni Ouninpohja käännettiin nykyään paremmin tunnettuun suuntaan. Edellisvuoden reitti pysyi kuitenkin lähes ennallaan lukuun ottamatta lähdön siirtoa vanhaan maaliin Hämepohjan länsipuolelle ja maalin sijaintia pikkutiellä jo ennen Hassintietä. Maali siirtyi kuitenkin Hassintielle vuoden 1994 lähtöön kolmea vuotta myöhemmin.

Vuonna 1995 Kakariston risteys ja Ouninpohjan pikkutie eli Pitkäjärventie ajettiin ensimmäistä kertaa siihen suuntaan kuin ne ajetaan tämän vuoden Kakariston erikoiskokeella.

Vuosituhannen vaihteen lähestyessä pätkiä ryhdyttiin taas toistamaan enemmän uusien huoltoparkkisääntöjen vuoksi. Vuosina 1996-1997 Rapsulan erikoiskoe toisti osan Ouninpohjan reitistä, kun taas vuonna 2000 Ouninpohja ajettiin ensimmäistä kertaa modernissa muodossaan kahteen kertaan. Kahtena seuraavana vuonna taas toinen Ouninpohjan ajokerta päättyi jo Kakaristoon ennen pikkutieosuutta.

Tämän vuoden Kakariston erikoiskoe on lähes täysin sama kuin vuosien 1996-1997 Rapsula.

Vuonna 2003 Ouninpohjan lähtö siirtyi Hämepohjan koillispuolelle. Tähän syynä oli sääntömuutos, jonka myötä koko rallin kaikki huollot hoidettiin yhdessä huoltoparkissa, mikä tiivisti reittiä entisestään. Täten oikaisu suoraan Hämepohjan risteykseen säästi kallisarvoisia minuutteja ja kilometrejä siirtymätaipaleissa, kun Ouninpohjan lähtöön tultiin pohjoisesta.

Keskinopeusongelmat palaavat

Vuodelta 2004 muistetaan Petter Solbergin ennätyksellinen pohja-aika Ouninpohjassa. Keskinopeus nousi yli sallitun 130 km/h rajan, joten jotain oli tehtävä, jottei sama toistuisi seuraavana vuonna. Tältä videolta voit katsoa ikonisen ennätysajon. Mutasen risteyksestä kääntyessä kohdassa 6:18 kartanlukija Phil Mills toteaa ”it gets faster now”.

 

Vuonna 2005 Ouninpohja jaettiin radikaalisti kahteen osaan. Läntinen erikoiskoe päättyi hieman Mutasen risteyksen jälkeen ja siirtymänä ajettiin Okskulmantien eteläisin nopea osuus. Itäinen erikoiskoe puolestaan starttasi noin hieman ennen Okskulmantien puoliväliä mutkaiselta osuudelta ja sisälsi Kakariston risteyksen sekä pikkutieosuuden. Järjestely toimi ja kahden vuoden ajan keskinopeudet pysyivät kurissa.

Ouninpohja länsi ja itä 2005-2006. Kuva: rally-maps.com, taustakartta: OpenTopoMap

Vuosien 2005-2006 Ouninpohja Itä -erikoiskokeen reitti on yhtenevä tämän vuoden Kakariston erikoiskokeen kanssa yli 11 km matkalta. Ouninpohja länsi ja itä olisivatkin voineet olla nimiltään Ouninpohja ja Kakaristo.

Jakaminen osiin ei kuitenkaan hidastanut vauhtia niillä teillä, jotka pätkille mukaan pääsivät. Marcus Grönholm piti vuonna 2006 Ouninpohja länsi -erikoiskokeella kaasua pohjassa yhtäjaksoisesti 46 sekuntia keltaisen talon hypyn jälkeisellä nopealla osuudella.

 

Vuodelle 2007 Ouninpohja palasi taas pitkänä, mutta nyt reitille oli laitettu varmuuden vuoksi kolme shikaania: yksi edellä kuvattuun keltaisen talon hypyn jälkeiseen osuuteen, toinen Okskulmantien alkupäähän ja kolmas juuri ennen Kakaristoon saapumista. Shikaaneista huolimatta kovimmat keskinopeudet hipoivat jälleen 130 km/h:n rajaa, joten muutoksia oli taas edessä.  Ouninpohja jäi jälleen viideksi vuodeksi pois erikoiskoelistalta.

Vuosina 2009-2010 tiivistetty reitti ei edes käväissyt Jämsän eteläpuolella, mutta vuonna 2011 osana Päijänteen kiertänyttä Lahden lenkkiä ajettiin vuosien tauon jälkeen Hassin erikoiskoe. Se starttasi Hassintieltä ja jatkoi vauhdikkaan Juuvantien kautta hitaalle Konivuorentielle. Okskulmantietäkin oli harkittu osaksi reittiä, mutta se oli kunnostuksessa rallin aikaan.

Hassi 2011. Kuva: rally-maps.com. Pohjakartta: OpenTopoMap

Monet muistavat vuoden 2011 Hassin erikoiskokeen niin sanotun voimalinjamutkan monista ulosajoista, joiden seurauksena erikoiskoe lopulta jouduttiin keskeyttämään.

 

Voimalinjamutka on jälleen osana Kakariston erikoiskoetta tänä vuonna.

Ouninpohjan uusi paluu

Vuosina 2012-2013 Suomen MM-rallissa ajettiin Ouninpohja jälleen koko komeudessaan, ensimmäisenä vuonna vieläpä Power Stagena. Uusien sääntöjen mukaisilla 1,6-litraisilla WRC-autoilla ei enää ylitetty hälyttäviä keskinopeusrajoja, joten shikaanejakaan ei tarvittu.

Vuoden 2015 Ouninpohja oli pidennetty alkuosastaan alkamaan jälleen ennen Hämepohjaa yli vuosikymmenen tauon jälkeen. Vuonna 2016 pätkä ajettiin puolestaan klassiseen suuntaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1994. Tämä ajokerta muistetaan Kris Meeken huikeasta pohja-ajasta. Kuin toisintona 30 vuoden takaisista tapahtumista, Ouninpohjaa ei ajettaisi enää huikean ennätysajan jälkeen modernissa muodossaan.

 

Vuonna 2017 uudet WRC-autot yllättivät nopeudellaan FIA:n, joten koko Suomen MM-rallin reitille asetettiin varmuuden vuoksi useita shikaaneja, jälleen moderniin suuntaan ajettuun Ouninpohjaankin kolme. Järjestäjien epäonneksi erikoiskokeen hitaampi pikkutie oli jätetty jo ennen shikaanien määräämistä pois televisioryhmän toiveesta, jotta maaliintulo saataisiin kuvata Kakaristossa. Shikaaneista huolimatta pätkän keskinopeudet nousivatkin jopa 135 kilometriin tunnissa. Tämä onkin toistaiseksi viimeinen kerta, kun Ouninpohjan erikoiskoetta on ajettu MM-rallissa.

Lue lisää Ouninpohjan historiasta It Gets Faster Now -blogista.

Kakariston oma erikoiskoe

Kakariston peltoaukeasta ja risteyksestä oli tullut vuosituhanteen taitteen aikoihin entistä keskeisempi ja tunnetumpi osa Ouninpohjaa. Olikin luonnollista, että Kakariston nimellä ajettaisiin myös oma erikoiskoe.

Kakariston erikoiskoe ajettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2008.

Vuoden 2008 Kakariston pätkä hyödynsi modernin Ouninpohjan loppuosaa, joka oli käännetty alkamaan Hassintieltä kohti Kakaristoa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1994. Puolivälissä Okskulmantietä käännyttiin kahdelle uudelle pienemmälle tielle, joilla oli osittain käväisty vuonna 1987 osana Unionin sähäkkä -erikoiskoetta, mutta nämä tiet olivat huomattavasti ajokelpoisempia kuin vuoden 1987 kärrypolut. Erikoiskokeesta vain pieni osa oli kuitenkin isoa tietä, joten keskinopeus oli 114 km/h:n lukemissa reilusti alle sallitun.

Kakaristo 2008. Kuva: rally-maps.com, taustakartta: OpenTopoMap

Vuonna 2014 Kakariston erikoiskoe palasi reitille käännettynä, mutta syynä valintaan oli Ouninpohjantien kunnostustyöt, ei huoli keskinopeudesta. Tosin, järjestäjien onneksi Ouninpohjaa ei ajettu, sillä kilpailun aikana raivonnut myrsky kaatoi puita Ouninpohjantielle, joten pätkä olisi saatettu joutua perumaan.

Vuodelle 2018 reittiä hidastettiin pienempien teiden ja risteyksien avulla. Ouninpohjan tilalle valittiin jälleen Kakariston erikoiskoe. Alkuosaltaan se oli kuin vuoden 2014 reitti, mutta loppuosaltaan se muistutti vuosien 1996-1997 Rapsulaa, kääntyen Liisanmutkassa kohti Hassin kylää.

Tänä vuonna Kakariston reitti muutettiin alkamaan Rapsulantieltä. Lopputuloksena se on lähes täysin sama kuin Rapsulan erikoiskoe vuosina 1996 ja 1997, mutta pätkän nimeksi valittiin paremmin tunnettu Kakaristo. Reitillä ei ehkä ole keltaisen talon hyppyä, Amazon-hyppyä eikä Mutasen risteystä, mutta yleisö löytänee paikkansa Hassintien voimalinjamutkasta, Liisanmutkan neulansilmästä ja tietysti Kakariston pelloilta. Tai ehkä nykykuskeille yllättäviltä paikoilta Rapsulantieltä?

Kakaristo 2019. Kuva: rally-maps.com. Pohjakartta: OpenTopoMap

Tästä voit katsoa viime vuodelta Hayden Paddonin taidonnäytteen Kakariston erikoiskokeelta. Tämän vuoden reitin kanssa yhtenevä osuus alkaa kohdasta 4:05.

Lue myös nämä